Ensimmäinen retki: Sippulanniemen luontopolku

Retkikuntamme ensimmäinen luontopolkuvalloitus tehtiin 22.3.2014. Kohteena oli Jyväskylän Kuokkalassa sijaitseva Sippulanniemen luontopolku. Päädyimme Sippulanniemeen paitsi siksi, että se on lähellä kotiamme, myös siksi, että arvelimme kuvauksen perusteella reitin sopivan myös kokemattomalle metsässä kulkijalle.

Jyväskylän kaupungin internet-sivuilla Sippulanniemen luontopolkua esitellään näin:

"Kuokkalan Sippulanniemen luontopolku polveilee neljän kilometrin pituisena vastapäivään Ristikiven asuinalueen ja golfkeskuksen välisessä vaihtelevassa metsämaastossa. Polku on perustettu vuonna 1986. Polkuvarren luonto on moni-ilmeistä; on tuorepohjaista kuusikkoa ja sekametsää, kalliopohjaisia männikköjä ja leppävaltaisia lehtoja. Alueen linnusto on runsas ja monipuolinen. Polkulenkin sisään jää myös keskimäärin sadan metrin levyinen ja runsaan puolen kilometrin pituinen Niemijärven suo. Sen pieni avovesilampare on luontopolun varrella.

Polun lähtötaulu on hieman huomaamattomassa paikassa Nurmilaukka-nimisen kadun päätepisteestä noin 150 metriä lounaaseen ulkoilureitin varrella. Lähtöpisteeseen on viitoitus Ristikiventien ja Nurmilaukan yhtymäkohdassa olevalta pysäköintipaikalta. Polku on helposti saavutettavissa myös mm. golfkeskuksen ja Lehdokintien kautta. Polku kulkee paikoin ulkoilureitin pohjaa pitkin ja golf-viheriöiden lähellä. Golfpalloista ei kulkijalle ole vaaraa normaalitavoin puolin ja toisin toimittaessa. Reitin varrella on 20 rastitaulua."

Lähde: Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut

Vaikka esittelytekstissä sanotaan lähtöpaikan olevan hiukan huomaamattomassa paikassa, retkikunnallamme ei ollut vaikeuksia löytää polkua. Parkkipaikka oli suhteellisen iso, eikä siellä lähtöhetkellä ollut kuin yksi auto. Polku olikin varsin hiljainen, näimme koko retken aikana vain muutamia kulkijoita.

Alussa polku kulki pururataa pitkin. Reitin poikettua metsään maasto oli tosiaan vaihtelevaa: oli suota, kuusi- ja sekametsää, lehtimetsälehtoja ja kivikkoakin. 
Reitin alkupuoli oli kaiken kaikkiaan suhteellisen helppo kuljettava, haastavimmat osuudet sijoittuivat parin viimeisen kilometrin matkalle, jossa muun muassa kiivettiin ristin muotoisen kalliomuodostelman päälle (oletamme kyseessä olleen Ristikiven, jonka mukaan asuinalue on saanut nimensä). Nousuosuudella oli myös reitin ehkä vaarallisin paikka, sillä erään rastitaulun takana oli hyvin jyrkkä ja suhteellisen korkea pudotus alas kivikkoon. Se olisi mielestämme kaivannut jonkinlaista aitausta.

Pahin pettymys retkikunnallemme oli läheiseltä moottoritieltä kantautunut liikenteen melu: varsinaisesta luonnonrauhasta ei koko retken aikana voinut puhua. Lintujen sirkutusta ei juuri kuullut, mutta ambulanssin ujellus varasti retkeilijöiden huomion ainakin kahdesti.

Subjektiivinen tuomiomme

Retkikunta kiittää:

• sopivan haastava ja monipuolinen maasto
• hyvät opasteet
• polun siisteys: ei koirankakkoja tai roskia reitin varrella

Retkikunta moittii: 

• liikenteen melu kuului metsään oikeastaan koko matkan, joten varsinaisesta luonnonrauhasta nauttiminen jäi haaveeksi
• osittain jäässä olevat polut hankaloittivat kulkua paikoin turhan paljon

Kaiken kaikkiaan Sippulanniemen luontopolku oli mukava kokemus koko retkikunnallemme. Retken jälkeen sekä ruumis että mieli kiittivät, ja meissä kaikissa syttyikin into päästä kokemaan lisää luontopolkujen tunnelmaa.

Pieni retkikuntamme

Meillä on pieni retkikunta: äiti, isä ja kouluikäinen poika. Asumme Jyväskylässä. Halusimme uuden, koko perheelle yhteisen harrastuksen, joka haastaa fyysisesti ja antaa elämyksiä.

Syntyi ajatus luontoretkeilystä. Mutta koska olemme isää lukuun ottamatta kokemattomia eränkävijöitä, päätimme aloittaa tavalla, joka sopii tottumattomalle. Luontopoluilla pääsee harjoittelemaan metsässä olemista turvallisissa olosuhteissa, ohjatulla reitillä, jonka jalkaongelmainen äitikin selvittää. 

Tutkimme tarjontaa netistä. Huomasimme, että Jyväskylän alueella on monta kiinnostavaa luontokohdetta, joista emme olleet aiemmin kuulleet mitään. Päätimme lähteä tutustumaan kotiamme lähimpänä olevaan polkuun. Viihdyimme metsässä loistavasti koko perhe, ja jossain vaiheessa matkaa joku meistä heitti ilmoille haasteen: otetaan projektiksi käydä läpi kaikki luontopolut tämän vuoden aikana. Se sopi!

Toisella retkellä, heti seuraavalla viikolla, mieleen tuli uusi idea: kirjoitetaan näistä retkistä blogia. Olkoon tämä sähköinen päiväkirja, jonne talletamme muistoja, ajatuksia, kokemuksia ja tunnelmia retkiltämme. Tulemme tässä blogissa esittelemään retkikohteemme sekä sanoin että kuvin. Näiden "virallisten" luontoretkien lisäksi blogiin päivittyy tunnelmapalasia myös muilta retkiltä: kalastus- ja veneretkiltä, kaupunkikävelyiltä ja niin edelleen.

Toivomme, että retkemme innostavat ja inspiroivat muitakin lähtemään ulos luontoon, retkelle omaan kuntaan ja sen ulkopuolelle. Jyväskyläläisille blogista on varmasti eniten käytännön hyötyä, mutta hyvää mieltä toivomme levittävämme muillekin lukijoille.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!